Kulttuurikasvatussuunnitelma
Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa tai alueella osana opetusta. Se laaditaan ja toteutetaan yhteistyössä koulujen sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa. Suunnitelma pohjautuu kunnan omaan kulttuuritarjontaan, kulttuuriperintöön sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan. Suunnitelma elää ja muuttuu lasten mukana, joten toivotamme tervetulleiksi myös suunnitelmasta eriävät toteutukset. Laatu ja saavutettavuus ovat sisältöjen keskeisessä ytimessä.
Kulttuurikasvatuksen merkitys pähkinänkuoressa
-
Yhdenvertaisuus
Kulttuurikasvatussuunnitelma edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta tarjoamalla kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kulttuurisiin ja taiteellisiin kokemuksiin. Suunnitelma varmistaa, että kulttuurikasvatusta toteutetaan tasapuolisesti kaikissa kouluissa riippumatta oppilaiden taustoista, asuinalueesta tai resursseista. Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo, joka luo pohjan aidolle osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle.
-
Saavutettavuus
Suunnitelmassa huomioidaan kulttuurin ja taiteen saavutettavuus kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa fyysisten, taloudellisten ja henkisten esteiden purkamista, jotta kulttuurikasvatus olisi mahdollisimman monen oppilaan ulottuvilla. Suomussalmi hyödyntää paikallisia kulttuuritoimijoita, taiteilijoita ja perintökohteita, tuoden kulttuurin lähelle koulujen arkea. Saavutettavuus takaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea ja oppia taiteen ja kulttuurin kautta.
-
Lasten tunne- ja esiintymistaidot sekä monipuolinen maailmankatsomus
Kulttuurikasvatussuunnitelma kehittää lasten tunne- ja esiintymistaitoja tarjoamalla heille turvallisia mahdollisuuksia ilmaista itseään ja kohdata erilaisia taiteen muotoja. Kulttuurikasvatus tukee myös oppilaiden monipuolista maailmankatsomusta auttaen heitä ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja näkökulmia. Tämä lisää empatiaa ja suvaitsevaisuutta, jotka ovat arvokkaita tunnetaitoja niin koulumaailmassa kuin myöhemmin elämässä.
-
Kunnan elinvoimaisuus, yhteisöllisyys ja työllistävä vaikutus
Kulttuurikasvatus ei ole vain koulujen ja oppilaiden etuoikeus, vaan sillä on merkittävä vaikutus myös koko kunnan elinvoimaisuuteen. Yhteistyö paikallisten kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo työllistymismahdollisuuksia kulttuurialalla. Suomussalmen kulttuurikasvatussuunnitelma tukee paikallista elinkeinoa ja vahvistaa kunnan identiteettiä kulttuurin ja perinteen kautta tehden alueesta houkuttelevan niin asukkaille kuin vierailijoille.
Kulttuurikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksesta aikuisopiskelijoihin
0–3 vuotta ja perhepäivähoitajat: Rytmiikka
Kahdesti vuodessa järjestetään Rytmikylpy-työpaja, jossa lapsi pääsee tutustumaan maailman eri rumpuihin ja helistimiin. Paja toteutetaan yhteistyössä Kainuun musiikkiopiston kanssa.
4 vuotta: Leikkiperinne
Mitä on perinne? Millaisia olivat leikit isovanhempien aikana tai jo kauan ennen sitä, ennen kännykkää tai tablettia? Leikitään erilaisia perinneleikkejä ja järjestetään isovanhempien ja/tai palvelutalon asukkaiden kanssa perinneleikkipäivä. Tutustutaan maailman leikkiperinteisiin. Toteutetaan yhteistyössä kotoutumispalveluiden kanssa.
5 vuotta: Kotiseudun tuntemus
Tuodaan tutuksi kotiseudun ympäristötaidetta osallistumalla Hiljaisen kansan vaatteiden vaihtoon.
Eskarit: Säveltäminen
Käydään Soivassa metsässä ihailemassa ja kokeilemassa. Sen jälkeen järjestetään biisipaja, jossa tehdään ryhmälle oma metsälaulu. Paja toteutetaan yhteistyössä Kattilan kanssa.
1. luokka: Perinnekulttuurit
Elokuussa käynti kotiseutumuseolla. Ulla Harjun vetämässä keramiikkatyöpajassa opetellaan vanhan ajan tekniikoita.
Lisäksi vuoden aikana käydään säännöllisesti kirjastoautossa lainaamassa lastenkirjallisuutta oppilaille koulussa luettavaksi ja tehdään oppilaille lukemisesta rutiini (pulpettikirja).
2. luokka: Kuvataide
Käynti Galleria Kiepissä, jossa kuvataitelijan tai opettajan johdolla tehdään luokan yhteinen taideteos. Samalla opitaan, miten taidenäyttelyissä käydään ja käyttäydytään.
Vuoden aikana käydään säännöllisesti kirjastoautossa lainaamassa lastenkirjallisuutta oppilaille koulussa luettavaksi ja ylläpidetään 1. luokalla muodostettua lukemisen rutiinia.
3. luokka: Sanataide ja suomussalmelaisen kirjallisuuden tuntemus
Käynti kirjastossa, jossa tutustutaan seuraaviin suomussalmelaisiin kirjailijoihin: Ilmari Kianto, Tuutikki Tolonen ja Liisa Louhela. Lisäksi tehdään lastenkirjallisuudesta inspiroituvaa sanataidetta. Koulun tietokone-/päditunneilla tutustutaan E-kirjastoon.
4. luokka: Tanssi
Käynti Hiljaisella kansalla, minkä jälkeen pidetään luovan tanssin työpaja, jossa elollistetaan Hiljaisen kansan heinäpäät. Pajan vetäjänä toimii Suomussalmen Rastin Tanssi- ja voimistelujaosto.
5. luokka: Draama
Käynti Turjanlinnassa, minkä jälkeen pidetään draamatyöpaja, jossa harjoitellaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Valikoitua Ilmari Kiannon tekstipätkää käsitellään eri menetelmien avulla ja tehdään pienissä ryhmissä still-kuvia. Paja toteutetaan yhteistyössä Teatteri Retikan kanssa.
6. luokka: Musiikki
Käynti Vienan reitillä ja Rautiaisen myllyllä. Koululla pidetään Lönnrotin matkassa -työpaja, jossa oppilaat pääsevät itse kokeilemaan erilaisia kalevalaisen ajan itäisessä Suomessa käytettyjä soittimia, rapapallista lirun kautta jouhikkoon ja vaskikanteleeseen. Pajan vetäjänä toimii Kattila.
7. luokka: Sanataide ja kuvallinen ilmaisu
Oppilas luo kuvataiteen tunnilla valitsemallaan tekniikalla kuvan, jonka pohjalta kirjoitetaan äidinkielen tunnilla runo. Valmiista tuotoksista tehdään koulussa näyttely.
8. luokka: Työkaluja itseilmaisuun draaman kautta
Yhteistyössä Teatteri Retikan kanssa järjestetään 8.-luokkalaisille ilmaisutaidon kokonaisuus, jossa harjoitellaan ryhmätaitoja, itseilmaisua ja esiintymistaitoja.
Lisäksi kasvatetaan suomussalmelaisten kirjailijoiden tuntemusta tutustumalla mm. seuraaviin kirjailijoihin: Mikko-Pekka Heikkinen, Minna Mikkonen ja Risto Kormilainen.
9. luokka: Valokuvaus
Järjestetään valokuvauspaja, jossa käydään läpi kuvallisen ilmaisun perusteita ja käydään valitussa lähiluontokohteessa ottamassa valokuvia. Otetut valokuvat kootaan, lisätään niihin kuvatekstit ja keskustellaan valmiista tuotoksista.
Lisäksi yhteistyössä Teatteri Retikan kanssa järjestetään 9.-luokkalaisille ilmaisutaidon kokonaisuus, jossa keskitytään itseilmaisuun yksilötasolla.
1., 2. & 3. vuosikurssi: Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutuksen kokonaisuus pidetään elokuussa kaikille lukion opiskelijoille esim. Jätkänpuistossa, Hossassa tai Soivassa metsässä. Kokonaisuus sisältää ryhmäytymistä ja yhteistyötaitojen soveltamista erilaisissa tehtävissä ja se toteutetaan yhteistyössä Mustarindan kanssa.
1. vuosikurssi: Vuorovaikutusosaaminen
Päiväleiri Roinilassa, jonka aikana keskitytään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ryhmäytymiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen erilaisissa tilanteissa.
2. vuosikurssi: Luova työ ammattina -kokonaisuus
Paikallinen taiteilija tai taitelija Hyrynsalmen Mustarinda-talolta pitää osallistavan työpajan omasta taiteenlajistaan ja työkuvioistaan. Paja avartaa taidealan työllistymismahdollisuuksia.
Tutustuminen paikallisiin kulttuuritoimijoihin niin kuluttajan kuin ammatin näkökulmasta. Kulttuuritoimijoiden edustaja kertoo omasta työkuvastaan.
Millainen on suomalainen elokuva? Mikäli ohjelmistosta löytyy sopiva elokuva, se katsotaan Kino Retikassa. Jos teatterikäynti ei onnistu, elokuva katsotaan yhdessä Yle Areenasta.