![Kuvituskuvassa kirkkaita kaupan isoja vesipulloja tai -kanistereita rivissä.](/media/asuminen-ja-ymparisto/vesikanisterit-netti.jpg?v=Di8aaFflh-xW5LWpDsIHVP5boaWZ72xCIosnuVU0DC0&width=1920&height=384&rmode=crop&quality=80&rxy=0.5,0.5&token=icZw6ab2kvrrXLaCgCusz30uS10BojsBjB8Pc9K9Xb4%3D)
Varautuminen
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi:
- pitkät sähkö- ja vesikatkokset
- pitkät häiriöt internetin tai pankkipalveluiden toiminnassa
- luonnonilmiöt, kuten myrsky, maastopalo tai tulva
- pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti
- tavaroiden jakeluhäiriöt esim. lakkojen vuoksi
- liikenneyhteyksien katkeaminen.
Varautumalla yhteiskunta ja jokainen kuntalainen voi kasvattaa omaa häiriönsieto- ja palautumiskykyään. Tilanteiden ennakointi helpottaa toimintoja häiriötilanteissa ja nopeuttaa häiriöistä palautumista. Varautumalla voi pelastaa jopa ihmishenkiä.
Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu koko yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Kotivara on kotona varautumisen lähtökohta.
Kaikkien kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti häiriötilanteessa vähintään kolme vuorokautta eli 72 tunnin ajan.
Kotona olisi hyvä olla:
- pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
- muutama litra pullovettä/henkilö
- välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
- paristoilla toimiva radio
- paristoja
- taskulamppu tai otsalamppu
- puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
- ladattu varavirtalähde
- vähän käteistä rahaa
- kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
- joditabletteja
- ilmastointiteippiä
- muovipusseja ja vessapaperia
- polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
- ensiapulaukku
- palovaroitin
- alkusammutusvälineet.
Häiriötilanteissa kunta tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä. Jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi, kunta tiedottaa kunnan yleisellä ilmoitustaululla kunnantalolla, osoitteessa Kauppakatu 20 sekä kirjaston ilmoitustaululla osoitteessa Kiannonkatu 31.
Vesihuollon häiriöistä ilmoitetaan tekstiviestitse vesihuollon asiakkaille. Lisäksi häiriöistä ilmoitetaan verkkosivuilla: https://suomussalmi.fi/fi/asuminen-ja-ymparisto/vesihuolto
Suomussalmen vesihuollon ja kiinteistöjen yleinen päivystysnumero 044 034 4305
Vesihuollon päivystysnumeroon voit ilmoittaa vikatilanteista kuten vesijohtovuodoista, vesikatkoista, vesimittarin vuotamisesta sekä puuttuvista ja viallisista kaivonkansista. Numerosta voit myös kuunnella tiedotteen äkillisistä häiriötilanteista, joita parhaillaan korjataan.
Suhtaudu pelkästään sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin varauksella ja varmista tietojen alkuperä.
Kaikkien kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti häiriötilanteessa vähintään kolme vuorokautta eli 72 tunnin ajan.
Kotona olisi hyvä olla:
- pitkään säilyvää, sellaisenaan syötävää tai ilman sähköä valmistuvaa ruokaa
- muutama litra pullovettä/henkilö
- välttämättömiä lääkkeitä ja särkylääkkeitä
- paristoilla toimiva radio
- paristoja
- taskulamppu tai otsalamppu
- puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri
- ladattu varavirtalähde
- vähän käteistä rahaa
- kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
- joditabletteja
- ilmastointiteippiä
- muovipusseja ja vessapaperia
- polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
- ensiapulaukku
- palovaroitin
- alkusammutusvälineet.
72-tuntia
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.
Varautumisopas
suomi.fi-sivuston Varautumisopas löytyy osoitteesta: https://www.suomi.fi/oppaat/varautuminen antaa ietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta, ohjeet, miten varautua etukäteen ja ohjeet, miten toimit eri tilanteissa
Varautumispäivä 7.2. SPEK
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on koonnut verkkosivuilleen kattavan paketin kansalaisen varautumisesta: Varautuminen kotona - SPEK
SPEK on lanseerannut myös Varautumispäivän, jota vietetään 7.2. Vuonna 2025 teemana on vesi. Varautumispäivä 7.2. - SPEK
Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus
Suomussalmen vesihuollon ja kiinteistöjen yleinen päivystysnumero 044 034 4305.
72-tuntia malli antaa yleispäteviä toimintaohjeita erilaisiin häiriötilanteisiin. Tutustu osoitteessa: https://72tuntia.fi/
Vaaratiedote
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.
Vaaramerkki
Yleinen vaaramerkkilinkki toiseen palveluun on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.
Pelastuslaitosten tiedotteet
Myös pelastuslaitokset antavat tiedotteita hätätilanteissa. Pelastustoimen yleisiä ohjeita löydät pelastustoimi.fi -sivustolta: www.pelastustoimi.fi
Väestönsuojelu
Ensisijaisesti suojaudutaan sisätiloihin. Viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista järeämmistä toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.
https://pelastustoimi.fi/pelastustoimi/varautuminen/vaestonsuojelu
Kunnan perustehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Valmiuslain mukaan kunnan tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ja niistä johtuvien häiriötilanteiden kirjo on laaja. Yhteistä niille on, että ne kaikki tapahtuvat jonkin kunnan alueella tai niiden vaikutukset ulottuvat kuntalaisiin.
Varautumalla kunta huolehtii, että kuntalaisille tärkeät palvelut ja päätöksenteko toimivat myös normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Häiriötilanteiden aikana palveluissa voi esiintyä katkoksia, mutta pyrkimyksenä on, että palvelut palautuvat normaaliksi mahdollisimman pian. Kunta tiedottaa mahdollisten häiriötilanteiden yhteydessä tilanteen kehittymisestä verkkosivuilla, kunnan sosiaalisen median kanavissa sekä tiedotusvälineiden avulla. Yleistoimivalta antaa kunnille laajan mahdollisuuden toimia kuntalaisten hyväksi erilaisissa häiriötilanteissa.
Valmiussuunnitelmassa on kerrottu yksityiskohtaisemmin kunnan varautumisesta, riskeistä ja viestinnästä häiriötilanteissa. Suomussalmen kunnan valmiussuunnitelman yleiseen osaan voit tutustua täältä. Huomaathan, että valmiussuunnitelmassa voi olla myös salassa pidettävää tietoa.
Kunnan varautumista johtaa kunnanjohtaja ja toiminnan käytännön ohjaamisesta huolehtii toimialajohto. Jos häiriötilanne vaikutta koko kunnan toimintaan tai on muutoin laaja, kunnan toimintaa johtaa valmiussuunnitelman mukaisesti häiriötilanteen johtoryhmä.
Tärkeitä viranomaistahoja kunnan varautumisen näkökulmasta ovat mm.
- hyvinvointialueet (sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi),
- alueelliset varautumisen yhteistyöryhmät
- aluehallintovirastot
- ELY-keskukset
- poliisi
- puolustusvoimat
- maahanmuuttovirasto/vastaanottokeskus
- rajavartiolaitos
- ylikunnalliset viranomaistoimijat kuten ympäristöterveydenhuolto ja maaseutuhallinto