Koulunuorisotyö käyntiin Suomussalmella

Nuorisotalolta tutun nuorisotyöntekijän Janne Keräsen tapaa jatkossa kouluympäristöstä 6-luokkalaisten ja sitä vanhempien oppilaiden ja lukion opiskelijoiden keskuudessa. 

Nuorisotyöntekijä kävi aiemmin Ruukinkankaalla kerran viikossa. Määrä todettiin aivan riittämättömäksi. Yhteistyötä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa on siis ollut aiemminkin, mutta jatkossa se tiivistyy aivan uudelle tasolle. Ennen kaikkea nuorisotyöntekijällä on reilusti enemmän aikaa olla läsnä. 

Kaikkinensa Suomussalmen nuorisotyön voidaan todeta vahvistuvan, koska Jannen tilalla nuorisotalolla on aloittanut Tommi Kuvaja. 

Nuorten nivelvaiheet ovat kriittistä aikaa 

Koululaisten elämässä on monta nivelvaihetta, jotka voivat olla kriittisiä nuoren hyvinvoinnin kannalta. Kuutosluokkalaiset ovat siirtymässä yläkouluun, seiskat ovat tuoreita yläkoululaisia, ysiluokkalaisilla on edessään aivan uusi vaihe opintojen ja myös elämänhallinnan suhteen. Lukiolaisilla on omat paineensa. 

Koulunuorisotyöntekijä tarjoaa toisen asteen opiskelijoille eli lukiolaisille tukeaan erityisesti koeviikoilla ja kirjoitusten alla. Jannen kiinteä työpiste sijaitseekin lukiolla. Sinne hän ei tosin aio linnoittautua, vaan ennemminkin liikkua nuorten parissa. Uuden koulun oppilashuollon tilat ovat myös tarvittaessa käytössä, jos joskus on tarve rauhallisemmalle juttelulle. 

Koulujen syyslukukauden ensimmäiset viikot ovat olleet nuorisotyöntekijälle kiireisintä aikaa jo aiemminkin. Perinteinen seiskojen ryhmäytymisleiri oli syyskuun alussa, jota ensi viikolla seuraa 8-luokkalaisten rymypäivä. Rymy tarkoittaa ryhmäytymistä edistävää toimintaa. Ysiluokkalaisten päivä on tulossa. 

“Seiskaluokkalaisten ryhmäytymistä jatketaan koululla, esimerkiksi pitkillä välitunneilla", Keränen kertoo. Hän osallistuu myös koulun teemapäivien järjestämisen ja oppilaskunnan toimintaan. 

Erityisiä kohderyhmiä ovat koulukuljetuksissa mukana olevien oppilaat ja nuoret, jotka eivät osallistu tai pääse perinteiseen nuorisotyöhön ja lukiolaiset. 

Toimintatavat ja työnkuva ovat vasta ottamassa muotoaan. Rehtori Heli Mannisella on selkeitä visioita: 

“Koulunuorisotyöntekijä on linkkihenkilö oppilaiden, vanhempien, koulun henkilökunnan ja oppilashuollon henkilöstön välillä. Hän on yksi turvallinen aikuinen, jolla on aikaa olla läsnä ja kuunnella oppilaiden iloja ja suruja.” 

“Tavoitteena on tukea osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä, ulkopuolelle jäämistä tai kiusaamista”, rehtori jatkaa.  

“Tärkeä tavoite on saada hiljaisemmatkin mukaan”, nuorisotyöntekijä täydentää. 

Janne Keränen on tyytyväinen siihen, että nyt hän näkee kaikki nuoret, ei vain nuokkarilla kävijöitä. Lähes kaikille nuorille Jannen naama on tullut tutuksi aiemmilta vuosilta vähintään seiskaluokkalaisten leireiltä. 

Vaikka koulunuorisotyöntekijään tavallisimmin törmää Ruukinkankaan koululta, ei Karhulanvaaraa ole unohdettu, sillä sieltä kaikki kuutosluokkalaiset siirtyvät yläkouluun Ruukinkankaalle. 

Taustalla hanke 

Kunta anoi ja sai aluehallintoviraston myöntämän avustuksen koulunuorisotyön käynnistämiseen. Tukea anottiin kahdeksi vuodeksi, mutta aivan koko summaa ei saatu.  Siksi tavoitteena on, että koulunuorisotyöntekijä voisi olla koululaisten tukena kolmen lukukauden ajan, eli vielä ensi vuoden syyslukukauden.  

Tiivistetysti kerrottuna Suomussalmen Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö -hankkeen avulla aloitetaan ja kehitetään Suomussalmella yhteisöllistä ja yksilöllistä nuorisotyötä perusopetuksessa ja lukiossa. Opetus- ja nuorisotoimen yhteistyöllä vahvistetaan koulujen kasvattajayhteisöä, nuorten vertaisryhmiä ja niiden avulla yksittäisiä nuoria. Koulunuorisotyön tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa lapset ja nuoret viihtyvät, oppivat sekä tulevat toimeen keskenään. 

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi tänä vuonna Kainuun alueelle avustusta Suomussalmelle ja Ristijärvelle koulunuorisotyön käynnistämiseen. Jo käynnistyneen toiminnan kehittämiseen avustusta tänä vuonna saivat Kuhmo ja Paltamo. Kaikki saivat saman summan, 33 000 euroa. 

Valtakunnallista toimintaa ja tukea 

Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavaa nuorisotyötä tuettiin tänä vuonna valtakunnallisesti hankeavustuksina 5,5 miljoonaa euroa 138 toimijalle.  

Valtakunnalliset nuorisotyöhön myönnettyjen avustusten tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä nuorten hyvinvointia ja viihtyvyyttä, ehkäistä kiusaamista sekä tarjota nuorille turvallisen aikuisen läsnäoloa arkipäivään. 

“Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä koulun arjessa. Nuorisotyöntekijän ja nuoren kohtaaminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen – nuori saa tarvitsemaansa tukea, mutta voi tulla kohdatuksi myös ilman erityistä syytä”, aluehallintovirastot perustelevat. ( Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön myönnettiin 5,5 miljoonaa euroa | Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket (sttinfo.fi) ) 

Teksti ja kuvat: Tuula Leskinen.