• English
  • Deutch
  • русский
information
suomen kartta

Alassalmen muistomerkki
Sijaitsee Piispajärvellä. Tamperelaisen taiteilija Toivo Rossin suunnitteleman
muistomerkin laatassa on teksti: "Tähän pysäyttivät Kainuun korpisoturit vihollisen etenemisen 6. joulukuuta 1939".
Muistokiven ympärillä olevat 300 mukulakiveä kuvaavat paikkaa puolustaneiden suomalaisten sotilaitten määrää.

Osoite: Viitostie 801.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.






Haukiperän muistomerkki
Sijaitsee Haukiperässä.
Laatassa teksti: "Tähän päättyi talvisodan aikana 9.12.1939
vihollisen eteneminen".
Muistomerkki paljastettiin 30.5.1959.

Osoite: Juntusrannantie 27.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.


















Hulkonniemen taistelujen muistomerkki
Sijaitsee Kiantajärven rannassa, Hulkonniemen puolella, entisen
lossipaikan kohdalla. Laatoissa seuraavat tekstit: "Hulkonniemi 1939"
ja "Puolesta Suomen ja Suomussalmen, Hulkonniemen aseveljet".
Muistomerkki on paljastettu 10.10.1998.

Osoite: Veikkolantie 18.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.


















Kuomanjoen muistomerkki
Sijaitsee Kuhmontien varressa, Kuomanjoen P-paikan reunassa,
ja se on pystytetty JR-osasto Möntän kahden Talvisodassa kaatuneen
sotilaan muistoksi v. 1965. Muistolaatassa on teksti: "Mänttäläiset aseveljet
Sulo Aalto 26.12.1939, Erkki Huttunen 4.1.1940."

Osoite:Kuhmontie 86.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.





Kylänmäen muistomerkki
Satakuntalaisen Polkupyöräpataljoona 6:n (PPP 6) veteraanien pystyttämä
muistomerkki, jonka laatassa on teksti: "Tällä paikalla katkaistiin vihollisen
vetäytymistie vuoden viimeisinä päivinä 1939. Satakunnasta tuodun
kiven pystytti PPP 6".Muistomerkki on vuodelta 1961.

Osoite: Veikkolantie 115.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.
















Lehtovaaran muistomerkki
Ruhtinansalmen Lehtovaarassa sijaitseva talvisodan syttymisen
muistomerkki, jossa on teksti: "Tällä paikalla ammuttiin talvisodan
ensimmäiset laukaukset 30.11.1939. Korpisoturiaseveljet".

Lehtovaarassa toimii majoitus- ja ohjelmapalveluyritys
Arolan Maatila- ja Erälomat.

Osoite: Lehtovaarantie 62.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.














Liekkipatsas
SUOMUSSALMEN TAISTELUJEN PÄÄMUISTOMERKKI

Muistomerkin on suunnitellut akateemikko Alvar Aalto. Aalto itse on kuvaillut
muistomerkin suunnitteluaan seuraavasti: "Suurin osa historiallisen
aikakauden muistomerkeistä on saanut alkunsa taisteluista ja
sotatapahtumista, kuitenkin niin, että hyvin suuri osa on henkilökohtaisia
muotokuvia, patsaita joissa aikakausien oligarkiset ja sen mukaiset
valtiojärjestelmät saavat karakteristisen kuvansa.

Antiikin aikana, tarkoitan tällä varhaisimpia antiikkiin liittyviä vuosisatoja,
muistomerkkiluontoiset sekä rakennukset että kuvanveistokset liittyvät
enemmän valtioiden välisiin liittoihin mutta ennenkaikkea niitä sitoviin
uskonnollisiin menoihin. Joskus ne olivat suorastaan votiivilahjojen luontoisia.

Kun syntyi ajatus taistelujen muistomerkin luomisesta Suomussalmelle, oli
aloitteen tekijänä suurehko ryhmä kansalaisia. Puheenjohtajaksi siihen
valiokuntaan, jonka tuli johtaa muistomerkinrakentamisesta, valittiin jo
verrattain varhaisessa vaiheessa kenttäjoukkojen komentaja, jääkärieversti
August Mäkiniemi. Mainitsen tämän erityisesti siksi, että hänen näkemyksensä
muistomerkin luonteeseen nähden on vaikuttanut sen yleiseen muotoon mutta
ennenkaikkea sen henkiseen sisällykseen. Hänen käsityksensä mukaan
taistelujen muistomerkit eivät saa luonteeltaan olla agressiivisia vaan niiden
pikemminkin tulee lähentyä sitä dramaattista ja tragedialuontoista tapahtumasarjaa, joka aina liittyy kansojen välisiin konflikteihin.


Muistomerkin muotoon on ollut vaikuttamassa se erikoisuus, ettei tässä ole kysymyksessä kaupunki- ja katumiljööhön liittyvä veistos, vaan kaukana Suomen pohjoisissa metsissä yksinään oleva monumentti. Ympäristön maisemat, pohjoisimman Suomen erikoinen maisemamuodostelma sekä metsän mitoiltaan vaatimaton karaktääri ovat myöskin omalla tavallaan muodostaneet taustan. Mitään varsinaista symbolia tai kertovaa aihetta ei monumenttiin liity, eikä tekijä ole hakenut vertauskuvallisia tai puolinaturalistisia aiheita, vaan muistomerkin muoto tekijän mielessä on kasvanut suoraan ihmiselämän tragediasta, mutta myös siitä luonnosta ja niistä olosuhteista, joissa ihminen elää. Mutta kaikkien muotojen taiteessa tulee olla sellaista, että katsoja itse voi panna siihen sisällön, ja tätä tietä monumentti välittää katsojalle ja katsojaryhmille määrätyn tunnearvon.

Monumentti on pronssiin valettu, vinossa asennossa oleva epäsymmetrinen kolonni, muodostaen lineaarisen vastakohdan Pohjois-Suomen vertikaaliluontoisille mänty- ja kuusimetsille. Sen sijaan monumentin mittakaava sekä sen pintojen muodostumat seuraavat ehkä - kenties - erämaaluontoisen metsän vaihtelevia suuruusasteikkoja. Monumentti on graniittijalustaan kiinnitetty, ja loiva taustana oleva mäenrinne sekä laajalle näkyvät maisemat ovat sen varsinaisena ympäristönä. Osittain ehkä pitkä talvikausi ja lumiset metsät ovat aiheuttaneet materiaalivalinnan ja patsaan nousu maastosta on harmonisoitu rikkaaseen ja syvälumiseen maastoon. Monumentti on 9 metriä korkea ja mittakaavaltaan siten sovitettuna ympäristöön, että se nousee puutason yläpuolelle silti poikkeamatta siitä liioitetulla tavalla. Koska monumentti on arkkitehdin tekemä, on luonnollista että se ei seuraa luontoa jäljitteleviä aiheita eikä muodosta minkäänlaista kuvaa, jonka tarkoituksen olisi esiintuoda symbolisesti määrättyjä tunnearvoja. Tekijän käsitys on, että tunnearvojen täytyy liittyä eräänlaiseen vapaaseen suhteeseen muistomerkin ja katsojan välillä."

Patsas on pystytetty 30.8.1959 Suomussalmen taistelujen 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Patsaan jalustan päällä olevassa metallilaatassa on kuvattu Suomussalmen taistelupaikat ja päädyssä on kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat:
"Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa".


Osoite: Kuhmontie 1.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.



Paukuttajavaaran Muistomerkki
Talvisodan syttyessä 30.11.1939 kaikkia suomussalmelaisia ei saatu
evakoitua ja heidän täytyi jäädä koteihinsa sotatoimialueelle. 12.1.1940 ilmestyi
neuvostopommittajia Paukuttajavaaran ylle, ja Paukan talon asukkaat etsiytyivät
suojaan perunakellariin, minkä lentäjät havaitsivat ja pudottivat pommeja talon
pihapiiriin. Perunakellari sai täysosuman ja 11 ihmistä sai surmansa.
Muistomerkki on paljastettu 12.1.2005.

Osoite: Honkavaarantie 15.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.















Purasjoki-linja
Purasjoen puolustusasemaa on linnoitettu kolmessa eri vaiheessa:
I vaihe: 16.10. - 11.11.1939 (YH:n aika)
II vaihe: tammi-helmikuu 1940
III vaihe: huhtikuu 1940 - kesäkuu 1941

I vaiheessa linnoittamisesta vastasivat Suomussalmen Harjoituskeskuksen reserviläisistä ja työvelvollisista muodostetut työosastot. Tien molemmin puolin suunniteltiin ja toteutettiin vahvennetun komppanian puolustusasemat noin 300 miestä varten.

Jokitörmän länsirannalle tehtiin tukein lujitettua panssariestettä, josta vielä joki-
mutkassa on jäännöksiä nähtävissä. Panssariesteen taakse kaivettiin puilla
lujitettu ampumahauta, johon sisältyi myös puulla lujitettuja konekivääripesäk-
keitä sekä muutamia katettuja tähystyspesäkkeitä. Ampumahaudasta taakse-
päin kaivettiin yhdyshautoja. Korsuja ei tehty, vaan niiden sijasta rakennettiin yhdyshautojen kylkiin sirpaleenkestäviä suojakomeroita. Vallattuaan puolustus-
aseman puna-armeijalaiset käyttivät näitä suojakomeroita majoitustiloinaan
varustaen niitä tilapäisillä kamiinoilla, sillä heiltä puuttuivat teltat.

II vaiheessa, kun suomalaiset olivat vallanneet aseman takaisin, taistelujoukot
korjasivat ja täydensivät linnoitteita tilanteen niin salliessa. Työhön osallistui
joukkoja JR 64:stä ja ErP 15:stä.

III vaiheessa eli ns. välirauhan aikana asemaa linnoitettiin jälleen osana Salpa-linjaa. Työssä oli sekä sotilaita että erillisiä työryhmiä, jotka olivat siiviilejä.

Edellä mainittujen kolmen eri vaiheen rakennelmia on vaikea erottaa toisistaan, koska rakennelmia on paranneltu ja rakennettu toistensa päälle. Osa alkuperäisistä rakennelmista on tuhoutunut tien oikaisun ja uuden sillan rakennustöiden takia.

Osoite: Raatteentie 97.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.



Raatteen tien taistelujen muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Raatteen tien varrella, Likoharjun talon luona.
Muistomerkin laatassa on teksti: "Tämä muistomerkki on pystytetty
Raatteen tien vv. 1939-1940 käytyjen kunniakkaiden taistelujen muistoksi - Korpisoturiaseveljet (11.8.1963)"

Osoite:Raatteentie 83.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.





Räjähteiden säilytyskoppi
Muistomerkki sijaitsee Suomussalmen kirkonkylällä, lähellä Suomussalmen pääkirkkoa.Rakennuksen seinälaatassaon teksti: "6.-27.12.1939 riehuivat
kiivaat taistelut Suomussalmen kirkolla. Tontille jäi kertomaan näistä päivistä
vain tämä ammusten runtelema "rakennus".
Rakennelma oli Ok Maakunnan räjähteiden säilytyskoppina ennen talvisotaa.

Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

















Talvisodan Monumentti
Monumentti on talvisodan uusin muistomerkki (vihitty 13.3.2003) ja se
sijaitsee Raatteen Portin yhteydessä.
Monumentti koostuu kivikentästä
ja keskusmuistomerkistä. Kivikentän pinta-ala on n. 3 ha ja siinä on
n. 17 000 kiveä muistuttamassa sodan uhreista ja kärsimyksistä.
Keskusmuistomerkki "Avara syli" muodostuu neljästä puukaaresta ja
niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan
päivää kohden.

Muistomerkin on suunnitellut suomussalmelainen Erkki Pullinen.

Osoite:
Raatteentie 2
89800 Suomussalmi kk

Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.













Vienan vapaussoturien ja pakolaisten muistomerkki
Raatteen Portin pihapiirissä on iso kivipaasi, jossa olevissa laatoissa
on seuraavat tekstit: "Vienan heimosotureiden muistolle. Kunnia vapaa-
ehtoisille, jotka vakaumuksensa nojalla seurasivat urheasti vapauden
lippua. Raattentie oli vienan heimosotien ja pakolaisten valtaväylä.

Vapaussodan perinneliitto ja Vapaussodan Kainuun perinneyhdistys".

Kiven toisella puolella on laatta, jossa oleva teksti kuuluu: "Vienaan lähetettiin
vapaussodan johdosta Suomesta sivustasuojaksi Malmin-Kuisman
vapaaehtoisretkikunta 21.3.-2.10.1918. Siinä palveli noin 500 osanottajaa,
joukossa 15 jääkäriä. Vienalaiset osallistuivat taisteluihin unelmanaan oma
valtio. Vienalaisten oma itsenäisyystaistelu käytiin 28.10.1921-20.02.1922.
Vienankarjalan väliaikaisen hallituksen suunnilleen 3 000 sotilaasta oli noin
500 suomalaista vapaaehtoista, joukossa 27 jääkäriä. Ylivoiman kukistettua
yrityksen noin 11 000 vienalaista lähti pakolaiseksi Suomeen. Valtaosa heistä
palasi, mutta Suomen valtio hoiti noin 4 000 pakolaista talvisotaan asti".

Anita Tuhkasen suunnittelema muistomerkki paljastettiin 2.7.1998.


Ukrainalainen muistomerkki
Sijaitsee Kuhmontien varressa, Haukilan alueella, minne suomalaiset
pysäyttivät ukrainalaisen 44. divisioonan pääjoukot joulun alla 1939.
Tammikuun alussa suomalaiset hyökkäsivät alueelle motittaen hyökkääjän
joukot, ja motti tuhottiin 8. tammikuuta mennessä lähes viimeiseenmieheen.
"Ukraina rukoilee kaatuneitten sielujen puolesta" -muistomerkin yläosa
on harmaasta graniitista tehty jääpeitteisen kallion muotoinen jalusta,
joka symboloi Suomen ilmaston ankaruutta. Kalliossa on syvennys ja
ukrainalaisella (zitomirilaisella) ornamentilla koristeltu kaariholvi, joka
muistuttaa ulkonäöltään kyläkappelia. Holvin reunaa kiertääteksti:
"Miekat taotaan auran teriksi. Yksikään kansa ei kohota miekkaa toista
vastaan." Syvennyksestä nousee Jumalan Äidin Pokrovanvaalea hahmo.
Jumalan Äidin käsissä on heisipuun tertuilla koristettu Ukrainaa symboloiva
peite, jonka hän levittää suomalaisten ja neuvostoliittolaisten haudoilla
kylvetyn maan ylle ja rukoilee kaatuneitten rauhan ja levon puolesta. Jalustassa
on ukrainan- ja suomenkielinen teksti: "Ukraina rukoilee kaatuneitten sielujen
puolesta". Muistomerkin on suunnitellut ukrainalainen Vitaliy Rozhik ja sen
ovat pystyttäneet ukrainalaiset 30.8.2009.

Osoite: Kuhmontie 105.

Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.




Venäläinen muistomerkki
Taiteilija Oleg Komovin suunnittelema muistopatsas sijaitsee Raatteen
Museotien varrella, ja se on pystytetty 19.9.1994. Patsaan jalustassa on
venäjän- ja suomenkielinen teksti: "Isänmaan pojille - sureva Venäjä."
Muistomerkki on omistettu talvisodan Suomussalmen taisteluissa
kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

Osoite: Raatteentie 12.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.



















YH:n muistolaatta
Sijaitsee Suomussalmen kirkonkylässä, Wanhan Kalevan Baarin seinässä.
10.10.1998 paljastetun muistolaatan teksti:
"Tällä paikalla sijaitsi matkustajakoti Kaleva, jossa SU.HK:n esikunta aloitti
toimintansa 10.10.1939. Reserviläisiä kutsuttiin Suomussalmelta, Puolangalta,
Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä suojeluskuntatalolle Suomussalmen kirkonkylään.
- Talvisota alkoi 30.11.1939. Entiset sotilaspojat".

Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.



Ensimmäisen kirkon muistomerkki
Sijaitsee Suomussalmen kirkonkylässä, Kirkkoniemessä, Kirkkotie 35.
Talvisodassa 1939 tuhoutuneen kirkon kivijalkaan on pystytetty muistomerkki,
jossa on kuva kirkosta sekä siellä saarnanneiden kirkkoherrojen nimet.
Muistomerkin on suunnitellut suomussalmelainen opettaja Martti Väisänen.
Ensimmäisen kirkon pienoismalli nähtävänä Kotiseutumuseolla.








K. J. Ståhlbergin muistomerkki
Sijaitsee Karhulanvaaralla, Kainuun Ammattiopiston, Karhulanvaaran yksikön
pihapiirissä, entisen pappilan paikalla, jossa Suomen I presidentti
Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi 28.1.1865.



Vapaussodan muistomerkki
Sijaitsee Suomussalmen kirkonkylässä, Kirkkoniemessä.
Muistomerkissä on seuraava teksti:
"Johannes Moilanen
* 2.2.1890 kaatui Mouhussa 15.4.1918.
Kustaa Kemppainen
* 1.2.1899 kaatui Antreassa 4.3.1918.

Kunnia kuolla on vapauden tiellä."



Partisaaniuhrien muistomerkit; Tuppuri, Hyry, Malahvia, Viianki ja Pirttivaara

Neuvostopartisaanit tekivät kesien 1943-1944 aikana useita iskuja Suomussalmen rajakyliin;
Tuppuriin, Hyryyn, Malahviaan, Viiankiin ja Pirttivaaraan. Iskuissa kuoli yhteensä 38 siviiliä ja
4 sotilasta. Muistomerkkien laatoissa on surmansa saaneiden henkilötiedot.





Tuppurin muistomerkki
Malahviantie 95


























Hyryn muistomerkki
Malahviantie 148

































Malahvian muistomerkki
Malahviantie 151




















Viiangin muistomerkki
Kelloniementie 36





















Pirttivaaran muistomerkki
Pirttivaarantie 140
Muistomerkki paljastettu 30.7.2016.










Poromies Antti Karvosen muistomerkki
Hossantie 261
Muistomerkki paljastettu 16.6.2017







III AK:n muistomerkki
Raatteen museontien itäpäässä, tien ja uuden vartiorakennuksenvälissä
sijaitsee jatkosodan aikaisen III AK:n (Armeijakunta) muistokivi, jonka
laatassa lukee teksti:
"III Armeijakunta
Tiemme taisteluihin kulki tästä 1941-44







III AK:n muistomerkki
Ruhtinansalmen Lehtovaarassa (Lehtovaarantie 77) sijaitsee jatkosodan III Armeijakunnan
muistomerkki, jonka laatassa on teksti:
"III Armeijakunta
Tiemme taisteluihin kulki tästä 1941-44"















Ilmari Kiannon patsas
Sijaitsee Jalonniemessä, Kiantajärven rannassa. Pronssiin valetun
patsaan on veistänyt taiteilijaprofessori Kain Tapper.
Patsas paljastettiin elokuussa 1974 Kiannon puistossa ja nykyiselle
paikalleen se siirrettiin kesällä 1998.

Tästä Ilmari Kianto -seura ry. -sivuille.




















Itkijäpatsas
Sijaitsee Suomussalmen keskustassa, Pyhän Ristin tsasounan
pihapiirissä. Kuvanveistäjä Niina Sailon veistämä, pronssiin
valettu patsas, kuvaa vienan-karjalaista itkemisperinnettä.
Patsas on paljastettu 27.6.1987 ja sen pystytti Väinölä-säätiö.


















Trohkimaini Soavan muistomerkki
Vienalaisen runonlaulaja Trohkimaini Soavan muistomerkki sijaitsee
Suomussalmen keskustassa, torin laidassa.
Muistomerkki symbolisoi sotkan munaa, mistä maailma Kalevalan
mukaan syntyi. Munaan upotettu pronssinen torso kuvaa kultaneitoa,
josta Trohkimaini Soava lauloi.
Patsas paljastettiin 7.8.1999 Suomussalmen kunnan ja Akonlahti-Seuran yhteishankkeena.